← Kipinä ja ruoste - runoja kuunneltavaksi

Jakso

II

2.8.2011 · 0 min

Kuuntele jakso

Joskus kävelin patotietä myöten sataman ohi saaren äärimmäiseen laitaan. Siellä oli suuri ja laakea kivi, jonka päällä muutuin näkymättömäksi. Maailma oli vesi ja tuuli. Runo on osa Saimaa-sarjaa.

Keskustelu

Kommentit

Ei kommentteja

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.

Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.