Akateemikko Ilkka Niiniluoto: Venäjän kielellä on vankka asema tieteen kielenä

Venäjällä on pitkä tieteellinen traditio, sanoo akateemikko Ilkka Niiniluoto, joka on vuodesta 2016 ollut Venäjän tiedeakatemian ulkomaalaisjäsen. Venäläinen traditio on kehittynyt jo 1700-luvulta lähtien. Niiniluodolla on kokemusta Suomen ja Neuvostoliiton välisestä yhteistyöstä jo 1970-luvulta lähtien, mm. kongressien kautta.

Venäjän tiedeakatemia on suuri tutkimuslaitos. Venäläisen tradition mukaan tutkimusta tehdään tiedeakatemian yksiköissä opetuksen keskittyessä yliopistoihin. Pääpaikka on Moskova, akateemikoita on noin 800, kirjeenvaihtajajäseniä 1000 ja ulkomaalaisjäseniä 450. Työntekijöitä on kymmeniätuhansia.

Neuvostoliitossa panostettiin ennen nimenomaan raskaaseen teollisuuteen, ja siksi ns. kovat tieteet olivat arvossaan. Matematiikalla ja fysiikalla on ollut vankka asema. Viime vuosikymmeninä on tapahtunut paljon aivovuotoa mm. Yhdysvaltoihin, Israeliin ja Eurooppaan, mikä on vaurioittanut tiedemaailmaa.

Tiedeakatemian asemasta on käyty keskustelua. Monia klassisia toimipisteitä menetettiin, ja valtionhallinnon välillä on ollut jännitteitä. Venäjän kielellä on edelleen vahva asema tieteen kielenä, jolla julkaistaan paljon tutkimuksia, ja opetusta annetaan. Valtiorahoitteisuus on keskeistä, ja arvostetuimmat yliopistot ovatkin valtionyliopistoja. Venäläisessä koulutustraditiossa on suhtauduttu penseästi eurooppalaisiin virtauksiin arviointijärjestelmien harmonisointiin liittyen. Jari Aula toimittaa.