Tutkimuskoordinaattori Kaarina Aitamurto: Venäläiset arvostavat kirkkoa, mutta ovat lähinnä tapakristittyjä

Venäjällä uskonto on noussut uuteen arvoon Neuvostoliiton vuosien jälkeen. Kirkon asema on näkyvämpi, sen rooli on kasvanut ja samalla kirkko näkyy yhä useammin niin arkipäivässä kuin poliittisella tasolla. Kun Neuvostoliiton loppuvuosina ateisteja oli noin 70 % ja uskonnollisia 20 % väestöstä, on tilanne tätä nykyä juuri päinvastainen. Ateismilla on Neuvostoliiton peruja kuitenkin vielä jalansijaa ja se on Länsi-Eurooppaan verrattuna sosiaalisesti hyväksytympää. Uskonnonvastainen kasvatus on kääntynyt nopeasti päälaelleen. Uskontomyönteisyys näkyy venäläisillä esim. ristiriipuksina ja ikoneina - uskonnollista identiteettiä arvostetaan.

Maassa on ortodoksisuuden lisäksi myös useita muita valtauskontoja. Lisäksi tavataan vielä monilla alkuperäiskansalla luonnonuskontoja, erityisesti suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Vaikka Venäjän kirkko on saanut myös valtiollisesti enemmän sananvaltaa, se on hyvin riippuvainen Kremlin myötämielisyydestä, vaikkakin kirkko pyrkii puolustamaan myös omia intressejään. Kirkon on myös osattava sukkuloida oikealla tavalla eri poliittisissa murroksissa. Venäjän kirkko on konservatiivinen, patriarkaalinen ja patrioottinen, mutta myös naisilla on ollut merkittävä rooli.

Patriarkka Kirill on pyrkinyt hierarkisoimaan Venäjän kirkkoa, mutta myös ihmisoikeuskysymyksiä on tuotu esiin. Kuitenkin jotkin yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat alisteisia esim. isänmaallisuudelle. Lähetystyötä saa tehdä vain erityisluvalla, ja uskonnollisia tilaisuuksia saa järjestää ainoastaan tarkasti määritellyissä tiloissa. Venäjän kirkolla on myös kytköksiä liike-elämään, eikä korruptiokaan ole poissuljettu. Valtiovalta kuitenkin subventoi kirkkoa, ja kirkko onkin tulossa yhä enemmän katukuvaan.

Venäjän kirkon tilannetta ja Venäjän uskonnollisuutta valottaa Aleksanteri-instituutin tutkimuskoordinaattori Kaarina Aitamurto. Toimittajana on Jari Aula.