Kuuntele jakso
Hiljainen yliopisto: opettaja ja oppilas eivät ole samassa huoneessa, mutta opettaminen tapahtuu silti. Jakso seuraa etäopetusta yli sadan vuoden ajan kirjeestä radioon, televisioon, levykkeelle ja verkkoon ja kysyy jokaisen keksinnön kohdalla saman asian: kuka lukee oppijan vastauksen – ja mitä tapahtuu, kun kukaan ei lue? Mukana ovat kirjeopistot, kouluradio, kaikille avoimet verkkokurssit (kansainvälisesti massive open online course, MOOC) ja mikro-oppiminen (microlearning).
Jakso alkaa Bostonista syksyllä 1873. Anna Eliot Ticknor perustaa koulun, jolla ei ole luokkahuonetta vaan kotiosoite: Society to Encourage Studies at Home. Reitti kulkee Britannian pennipostista (1840) ja Isaac Pitmanin postitse opettamasta pikakirjoituksesta Scrantonin kaivosmiesten kirjekouluun (1891), josta kasvoi International Correspondence Schools. Pohjoismaista mukana ovat malmöläinen Hermods (1898) ja Kansanvalistusseuran kirjeopisto (1920). Sitten opetus siirtyy ilmaan: Yleisradion kielikurssit (1926), Kouluradio (1934) ja Open University (1971). Lopulta tulevat levykkeellä myyty konekirjoitusohjelma Mavis Beacon (1987), jonka kannessa hymyili opettaja, jota ei ollut olemassa, ja Sebastian Thrunin ja Peter Norvigin Stanfordin tekoälykurssi (2011), jolle ilmoittautui noin 160 000 ihmistä.
Käännekohdassa kuusi tapaa vastata pannaan peräkkäin: korjaukset rivien välissä, henkilökohtainen kirje, liukuhihnan tarkastus, radion hiljaisuus, Open Universityn ehkä viisisataa sanaa palautetta ja verkkokurssin vihreä merkki. Tavoittavuus kasvaa lähes joka askeleella, ja vastaus ohenee sitä mukaa kuin joukko kasvaa. Jakso käy läpi Otto Petersin ajatuksen etäopetuksesta opettamisen teollistettuna muotona, Michael G. Mooren etäisyyden, jota ei mitata kilometreissä (transactional distance), Justin Reichin ja José A. Ruipérez-Valienten 5,63 miljoonan oppijan aineiston (2019) – ja Sebastian Thrunin oman arvion: ”Meillä on surkea tuote.”
Lopussa: vuosittainen pakollinen verkkokurssi, avoin tekstikenttä, jonka vastausta kukaan ei lue, ja Börje Holmbergin ajatus keskustelevasta opetusmateriaalista – sekä kaksi asiaa, jotka voi tehdä jo maanantaina. Yksi avoin kysymys, jonka vastauksen lukee ihminen. Ja Ticknorin komitean ratkaisu: pyydä oppijaa kirjoittamaan muistista.
Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta.
Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius.
Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi
Keskustelu
Kommentit
Ei kommentteja
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.