Kuuntele jakso
Kohdat (16)
-
25 vuotta ympäristöhallinnon eri rooleissa
-
Kuntasektori, konkretia ja paikallisdemokratia
-
Verkostot nuoren asiantuntijan tukena
-
Kuntaliitto, lobbaus ja EU-vaikuttaminen
-
Paluu konkretiaan ja Helsingin ympäristötyöhön
-
Helsingin mittakaava ja sisäinen yhteistyö
-
Verkostoituminen asiantuntijatyön menestystekijänä
-
Ihmisten yhteen saattaminen johtamisen työkaluna
-
Verkostojen rakenteet ja väljä agenda
-
Mukavuus, kriittisyys ja lähestyttävyys yhteistyössä
-
Ympäristöhallinnon aseman suuri muutos
-
EU-lainsäädäntö selkänojana ja haasteena
-
Luontokortti, NIMBY ja kokonaisetujen punninta
-
Luottamus päätöksenteon yhteistyön perustana
-
Ihmisenä työssä, ei koneiston osana
-
Uskalla sanoa: en tiedä, voitko auttaa?
Miira Riipinen on Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja. Hänellä on monipuolinen ja pitkä kokemus ympäristöhallinnosta, ympäristövalvonnasta, ympäristönsuojelun kehittämisestä ja kansainvälisestä ympäristönsuojeluun liittyvästä yhteistyöstä. 25-vuotisella urallaan Riipinen on toiminut asiantuntija- ja johtotehtävissä eri kokoisissa kunnissa ja kaupungeissa sekä Kuntaliitossa.
Tässä jaksossa keskustelemme ympäristönsuojeluun ja ympäristöhallintoon liittyvästä yhteistyöstä. Tässä työssä kohtaavat ympäristö ja talous, paikallisdemokratia, kaupunkilaisten arki, palvelujen saavutettavuus, rakentaminen, luontoarvot, lainsäädäntö ja poliittiset arvovalinnat:
Miten ympäristönsuojelu on kehittynyt viime vuosikymmeninä, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia tämä on tarkoittanut yhteistyön ja johtamisen näkökulmasta?
Miten kaupungin kasvu, luontoarvot, asuntotarve, päiväkodit, koulut, liikkuminen ja palvelut sovitetaan yhteen?
Miten yhteistyö ja verkostot ovat asiantuntijalle ehkä tärkein vaikuttamisen ja kehittämisen kanava, mutta myös keskeinen selviytymiskeino?
Miksi helposti lähestyttävä, mukava ja samalla kriittinen asiantuntija voi saada enemmän aikaan kuin jatkuvasti vastakkainasetteluun rakentava toimija?
Miten virkamiehen riippumattomuus ja avoin vuorovaikutus voivat olla yhtä aikaa mahdollisia?
Miksi verkostoilla pitää olla vastuu, omistajuus ja koordinaatio, mutta ei liian tiukkaa agendaa?
Keskustelussa avataan konkreettisesti myös Miira Riipisen johtamis- ja yhteistyöajattelua ja oppeja pitkän uran varrelta:
Miten nuori ympäristöviranhaltija selvisi kahdessa pienessä kunnassa, joissa ympäristönsuojelu ei vielä silloin ollut kaikkien mielestä tärkein asia?
Miten ympäristöviranhaltijan rooli ja työ on muuttunut, kun viime vuosikymmenten kehityksen myötä ympäristöasiantuntijan ei enää tarvitse tuputtaa itseään yhteiseen pöytään, vaan hänet halutaan yhä useammin aktiivisesti kutsua mukaan merkittävänä vaikuttajana?
Miten rohkea kysyminen auttaa yhteistyössä?
Miten vapaa keskustelu ja väljä agenda auttavat tilanteissa, joissa tiukasti aikataulutettu kokous ei riitä?
Jakson teemat:
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Keskustelu
Kommentit
Ei kommentteja
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.