Kuuntele jakso
Kohdat (24)
-
Paavo Järvensivu ja BIOS
-
BIOS ja yhteiskunnallinen aineenvaihdunta
-
Kauppatieteistä kasvukritiikkiin ja BIOSiin
-
BIOSin ydin ja ekologinen jälleenrakennus
-
Yhteistyö monikriisin keskellä
-
Industrial Foresight Studio käytännössä
-
Materiaalinen tilannekuva ja kojelauta
-
Teollinen hiilenhallinta ja kokonaiskuva
-
Pitkäjänteisyys, instituutiot ja jatkuvuus
-
Ministeriöt, alueet, teollisuus ja EU
-
Rahoitus, säätiöt ja strateginen tutkimus
-
Muutosteoria, vaikuttavuus ja buzzwordit
-
Senaatintori, sijainti ja vallan ydin
-
BIOS sisäinen yhteistyö onnistumisena
-
Mustarinda, taide ja tieteen yhteiselo
-
In-porukka, luottamus ja uusiutuminen
-
Yhteistyökyky, halukkuus ja kriittisyys
-
Teollisuuspolitiikka muuttaa toiminnan ehtoja
-
Teollinen diplomatia ja vaikeat suhteet
-
Halukkuus yhteiseen koordinaatiopöytään
-
Tiedevetoinen suunnittelu ja koordinaatiokapasiteetti
-
Miksi teollisuuspolitiikka on vaikeaa?
-
Sanojen ideologinen sumu ja koordinaatio
-
Materiaaliset kysymykset paremmin haltuun
Paavo Järvensivu on BIOS-tutkimusyksikön perustajia ja tutkija, kauppatieteiden tohtori, Helsingin yliopiston ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan dosentti sekä talouden, ympäristön ja kulttuurin suhteiden pitkäaikainen tutkija. Hän on työskennellyt pitkään BIOS-tutkimusyksikössä ekologisen jälleenrakennuksen, poliittisen talouden, kulttuurin, innovaatio- ja teollisuuspolitiikan sekä tiedevetoisen suunnittelun kysymysten parissa. Tämän lisäksi hän on tehnyt töitä myös Mustarinda-seurassa taiteen ja tieteen yhteistyön parissa.
Tässä jaksossa mukana on myös henkilökohtainen ulottuvuus: Paavo on podcastin juontajan Timo Järvensivun veli. Mukana keskustelussa on siis paitsi aikaa kaksi eri alan asiantuntijaa, myös veljespari. Kuulijan selvitettäväksi jää, minkälaisen lisäkierteen ja oman mausteensa tämä tuo keskustelun sisältöön ja luonteeseen.
Tässä jaksossa pohdimme, miten ilmasto-, luontokato-, energia-, teollisuus-, turvallisuus- ja talouskysymykset liittyvät toisiinsa ja minkälaista yhteistyötä näihin liittyvät ongelmat ja kriisit vaativat. BIOS-tutkimusyksikön lähtökohtana on ajatus, ettei näitä yhteiskunnallisia haasteita voi ymmärtää vain yhdestä näkökulmasta. Tarvitaan monitieteistä, pitkäjänteistä ja keskittynyttä ajattelua, jossa yhteiskuntaa katsotaan myös materiaalisena järjestelmänä: millä energialla, aineilla, infrastruktuureilla, investoinneilla ja oletuksilla yhteiskunta pyörii, ja miten tätä yhteiskunnallista aineenvaihduntaa pitäisi muuttaa.
Jakson keskeinen teema on tiedevetoinen suunnittelu ja teollinen diplomatia: miten Suomeen voisi rakentua kyky muodostaa yhteistä tilannekuvaa, ymmärtää materiaalivirtoja, koordinoida isoja investointeja ja tehdä kestävyyssiirtymää yli vaalikausien. Erityisesti tutustumme BIOS-tutkimusyksikön Industrial Foresight Studioon, jossa tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista koordinaatiota ja yhteistyötä aikamme kriittisimmissä kysymyksissä.
Keskustelemme jaksossa muun muassa seuraavista kysymyksistä:
Miksi ekologinen jälleenrakennus tarvitsee yhteisesti koordinoitua teollisuuspolitiikkaa?
Mitä tiedevetoinen ja koordinoitu suunnittelu voisi käytännössä olla?
Miten valtionhallinto, alueet, teollisuus, tutkijat, EU, media ja kansalaisyhteiskunta saataisiin mukaan samaan keskusteluun, muodostamaan yhteistä ymmärrystä ja muutosta?
Mitä Industrial Foresight Studiossa käytännössä tehdään yhteisten ratkaisujen edistämiseksi?
Mitä BIOS-tutkimusyksikössä ja myös Mustarindassa on opittu yhteistyön tekemisestä?
Miten yhteistyösuhteita voi ylläpitää ilman että kriittinen sanoma vesittyy?
Mitä on ”teollinen diplomatia” ja mihin sitä tarvitaan?
Jakson teemat:
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Keskustelu
Kommentit
Ei kommentteja
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.
Ei kommentteja vielä. Ole ensimmäinen.